27. maaliskuuta 2015

Kuiskauksia haudan takaa

Charlaine Harris


Gummerus, 2015


Alkuteos: Grave sight

Suomentaja: Sari Kumpulainen


Kun Harper Connelly oli 15-vuotias, häneen iski salama. Seurauksena hän sai erikoisen kyvyn aistia ruumiita. Hän tietää aina, milloin lähestöllä on kuolleita ja voi kertoa milloin ja miten he kuolivat sekä voi nähdä välähdyksen siitä, millaisia heidän viimeiset hetkensä olivat. Nyt Harper etsii työkseen kuolleita velipuolensa Tolliver Langin kanssa.

Harper ja Tolliver on kutsuttu pieneen Sarnen kylään kylään Arkansasiin etsimään nuoren tytön ruumista. Harper löytää ruumiin helposti. Tyttö on murhattu, ja hänen kuolemansa liittyy sotkuiseen valheiden ja kuolemien vyyhtiin, joka alkaa nyt purkautua. Kun tapahtuu vielä uusi murha, joutuvat Harper ja Tolliverkin epäillyiksi. Lisäksi joku selvästi kokee Harperin uhkaksi ja on valmis menemään pitkälle estääkseen Harperia sekaantumasta tapaukseen.

Harperin kyvystä aistia ruumiita olisi ollut kiinnostava lukea enemmänkin, mutta Harper jää etäiseksi hahmoksi. Harper on 24-vuotias, mutta tuntuu paljon nuoremmalta. Osa johtuu hänen hauraudestaan, salaman isku on jättänyt fyysisiäkin vaivoja ja työ on henkisesti raskasta. Lisäksi ihmiset suhtautuvat Harperiin usein vihamielisesti, koska vieroksuvat hänen kykyään tai pitävät häntä huijarina. Tolliver hankkii asiakkaita, neuvottelee keikoista ja maksuista, huolehtii muistakin käytännön asioista ja pitää huolta Harperista. Tolliver ja Harper ovat hyvin läheisiä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus ja he viettävät suurimman osan elämästään yhdessä tien päällä. He eivät ole kuitenkaan biologisesti sukua toisilleen ja ovat tutustuneet vasta teini-iässä, kun heidän vanhempansa menivät naimisiin keskenään. Harperin ja Tolliverin suhteessa tuntuu olevan muutakin kuin sisaruksellisia tunteita.

Hämmästyin, että Kuiskauksia haudan takaa on kirjoitettu alun perin vuonna 2005. Arvelin, että se on kirjoitettu ennen hauskempaa ja paremmin kirjoitettua Sookie Stackhouse – sarjaa. Sen sijaan sarjat ovat ilmestyneet yhtä aikaa. En olisi pettynyt tähän kirjaan, jos en olisi aiemmin lukenut Harrisin vamppyyyrikirjoja. Vauhdissa ja elävyydessä tämä jäi jälkeen. Odotin enemmän.  Toisaalta Harper on paljon kulmikkaampi ja synkempi hahmo kuin Sookie, mutta myös kyynisempi ja yksinäisempi. Hänessä on jännä sekoitus avuttomuutta ja vahvuutta.

Kuiskauksia haudan takaa on helppolukuinen, kiva, viihdyttävä ja ehdottomasti lukemisen arvoinen, jos pitää Charlaine Harrisin tyylisistä paranormaaleista kertomuksista. Olen kiinnostunut näkemään, miten Harris kehittää sarjaa eteenpäin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti