22. maaliskuuta 2015

Hyvä aviomies

Liane Moriarty


WSOY, 2014


Alkuteos: Husband’s sectet

Suomentanut: Helene Bützow


Sydneyläisessä keskiluokkaisessa esikaupungissa kolmen elämänsä solmukohdassa olevan naisen tiet risteävät. Menneisyyden salaisuudet vaikuttavat nykypäivään ja kaikkien on valittava, miten toimia uudessa tilanteessa. Lopulta kenenkään elämä ei ole ennallaan.

Cecilia hoitaa täydellisesti kotinsa, työnsä, kolme tytärtään ja miehensä Jean-Paulin. Järjestelmällisyys ja tehokkuus ovat nousseet Cecilian tavaramerkiksi hänen ystäväpiirissään. Lisäksi Cecilia tekee vapaaehtoistyötä tyttöjen koululla ja on Australian 11. menestynein Tupperware-myyjä. Kaikki Cecilian elämässä on hienosti, kunnes Cecilia löytää vanhojen asiakirjojen joukosta kirjeen mieheltään. Kuoreen on kirjoitettu: ”avattava vasta kuolemani jälkeen”. Jean-Paul on kuitenkin elossa ja reagoi oudosti Cecilian soittaessa ja kysyessä kirjeestä. Hän kieltää Ceciliaa avaamasta kuorta. Hiukan asian kanssa tuskailtuaan Cecilia tietenkin avaa kirjeen. Se paljastaa järkyttävän salaisuuden Jean-Paulin menneisyydestä ja sekoittaa Cecilian hyvin järjestetyn elämän.

Tessin avioliitto on ajanut yllättäen karille. Tess nappaa mukaan poikansa ja lentää äitinsä luokse Sydneyyn. Tess laittaa poikansa St. Angelaan, pieneen katoliseen kouluun, jota myös Cecilian lapset käyvät. Koulun liikunnanopettaja on Tessin entinen poikaystävä. Koulun kanslistina työskentelee Rachel, jonka tytär on murhattu 28 vuotta aiemmin. Murhaajaa ei koskaan saatu kiinni. Rachelilla on etäinen suhde poikaansa ja hän suhtautuu kylmästi miniäänsä, mutta hän rakastaa pojanpoikaansa. Jacob on ainoa ilo hänen elämässään ja nyt poika on muuttamassa vanhempineen New Yorkiin.

Liane Moriartyn Hyvä aviomies on kirja syyllisyydestä ja anteeksiannosta, vastuusta ja vaikeista valinnoista. Se nostaa esiin kysymyksiä siitä, mitä olisimme valmiita tekemään rakkaidemme puolesta ja kuinka pienistä sattumista elämämme suunta voi muuttua.

Jos tässä on jotain, mistä en pitänyt niin se oli alkupuolen kuvaus Cecilian täydellisyydestä ja hänen esikaupunkilaisrouvan elämästään. Vaikea tuntea sympatiaa ihmistä kohtaan, jonka elämän musertumisesta kertovat seesam-öljypullon vuotaminen muuten täydellisen puhtaassa ruokakomerossa ja pienten asioiden (tyttären jumppatossut yms.) unohtelu muutaman päivän ajan. Myöskään Tessin avio-ongelmat eivät kauheasti jaksaneet kiinnostaa. Niillä ei ollut mitään kunnon yhteyttä juoneen, vaikka asetelma olisi ollut ihan mielenkiintoinen, ei siitä oikein saanut otetta. Nämä olivat kuitenkin pieniä närästyksen aiheita muuten oikein hyvässä kirjassa.

Olen vähän kahden vaiheilla siinä, kutsuisinko tätä chick-litiksi, kirja seurailee osittain genrelle tyypillisiä rakenteita, mutta etenkin loppupuolella kirja muuttuu tummempisävyiseksi. Alussa kestää turhan pitkään, että tapahtumat lähtevät kunnolla käyntiin ja saamme tietää, mitä Cecilian löytämässä kirjeessä lukee. Kirja on kuitenkin vauhdikas ja helppolukuinen ja juoni on vetävä ja koukuttava. Vasta loppupuolella painetaan kaasua ja tapahtumat etenevät nopeasti. Kirjan loppu onkin kiinnostava ja surullinen, mutta antaa kuitenkin toivoa tulevasta.

Suosittelen hiljaisten sunnuntai-iltojen varalle, kun ei halua tuhlata aikaansa silkkaan höttöön, muttei jaksa toisaalta jaksa lukea mitään turhan vakavaakaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti