9. maaliskuuta 2014

Ender

Orson Scott Card



Ursa, 1990

Alkuteos: Ender's Game

Suomentaja: Veikko Rekunen

Esipuhe: Anetta Meriranta




Kirja päätyi minulle kaverin suosituksesta. Kannen perusteella en olisi varmaan tarttunut tähän kirjaan. Varsinkaan kun kirjasta äskettäin tehty elokuva ei vaikuttanut mielestäni kiinnostavalta. Olen kuitenkin iloinen, että luin kirjan. Kyseessä on erittäin hyvä psykologinen tieteiskirja.

Ender elää tulevaisuuden maailmassa, missä väestönsäännöstelyn vuoksi ei perheessä saa olla yli kahta lasta. Ender kuitenkin on vanhempiensa kolmas lapsi, häpeällinen kolmonen.  Yhteiskunta valvoo lapsia näiden syntymästä asti heihin kiinnitetyillä monitoreilla. Tarkoituksena on etsiä sopivia lapsia sotilaskoulutukseen avaruudessa sijaitsevaan kouluun. Sekä Ender että hänen sisaruksensa Peter ja Valentine ovat hyperälykkäitä lapsia. Peter on havaittu liian julmaksi jopa sotilaskoulutukseen ja Valentine taas liian herkäksi. Lapsuutensa ajan Ender liittoutuu lempeän Valentinen kanssa tämän suojatessa Enderiä Peteriltä. Koulussa Enderiä  kiusataan hänen "kolmosuutensa" vuoksi jatkuvasti.

Takana yhteiskunnassa ovat suuret ötökkäsodat. Ihmiskunta on voittanut avaruudesta tulleet ötökät. Maapallolla eri maat ovat yhdistäneet voimansa avaruudesta tullutta uhkaa vastaan ja saavuttaneet hauraan rauhan. Ihmiset kuitenkin pelkäävät uutta sotaa.

Kun Ender on kuusivuotias hänet hyväksytään sotilaskoulutukseen. Ender sanoo hyvästit perheelleen ja siirtyy kouluun, jossa hänestä aletaan kouluttaa sotilasta. Kouluttajilla on kuitenkin jotain erikoista varattuna Enderin varalle. Hänet eristetään psykologisesti muista lapsista ja häntä ajetaan kovasti eteenpäin äärirajoille asti, jotta pojasta saataisiin kaikki irti. Enderistä tuleekin koulun lahjakkain oppilas. Koulun oppilaat pelaavat kannettavilla laitteilla tietokonepeliä, joka mukautuu lapsen mieleen, kaivaa esiin asioita hänen menneisyydestään ja manipuloi häntä. Orson Scott Card jättää monia asioita selittämättä, mutta tämä on niistä ehkä kaikkein ärsyttävin. Kuka on pelin takana? Miksi se tekee, mitä tekee?

Vaikka kyseessä on ns. avaruus-scifi, ei kirjassa puututa teknisiin selityksiin. Ihmiset pystyvät esimerkiksi hallitsemaan painovoimaa ja ovat rakentaneet erittäin nopeita aluksia. Niin vain on eikä sitä pysähdytä selittämään. En tosin ole sellaisen "kovan scifin" ihailija, missä lukija hukutetaan tekniikkaan, mutta vähän lisää valaistusta jäin kaipaamaan.

Kirjassa parasta on sen psykologinen ote. Se kuvaa Enderin kasvua ja muuttumista ja erilaisia manipuloivia valtapelejä kieron tarkalla otteella. Ender on kiinnostava hahmo, mutta en todellakaan tiedä, pidänkö hänestä. Mukana on myös Enderin sisarusten tarina. He ovat vähintään yhtä älykkäitä kuin Enderkin ja mielestäni henkilöinä melkein kiinnostavampia.

Todellakin hyvä kirja. Ymmärrän miksi se on noussut tieteiskirjallisuudessa tunnetuksi. Suosittelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti