14. elokuuta 2013

Jumalan vihan ruoska - suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697

Mirkka Lappalainen



Siltala, 2012


Mirkka Lappalainen kirjoittaa Suomen ´suurista kuolonvuosista` 1695–1697, jolloin suuren nälänhädän aikana Suomen väestöstä menehtyi 25 - 30 %.

Nälkävuodet alkoivat Suomessa, kun kato hävitti sadon peräkkäin kahtena vuonna. Kesät olivat kylmiä ja sateisia, talvi tuli myöhään, mutta ankarana ja kesti kesän alkuun saakka. 1600-luvulla Suomi oli vielä taikauskoinen ja läpeensä uskonnollinen maa. Nälkä ja sairaudet nähtiin jumalan vihan ilmentyminä.

Poikkeukselliset sääolot johtuivat pienestä jääkaudesta, joka muutti Suomen olosuhteita huomattavasti. Kasvukausi lyheni useilla viikoilla, osa viljasta olisi tarvinnut selvitäkseen kylmän talven, eikä kevät kylvöjä voitu aloittaa tarpeeksi aikaisin. Tämän lisäksi halla tappoi sadon, joka oli vaikeuksista huolimatta saatu kasvamaan. Kadot ulottuivat myös emämaahan Ruotsiin ja Liivinmaalle, joka tavallisesti toimi muun maan vilja-aittana.

Mirkka Lappalainen miettii, miksi kuolleisuusluvut Suomessa nousivat niin suuriksi. Koko Euroopan mittakaavassa Suomen noiden vuosien nälänhätä oli poikkeuksellisen ankara. Myös kuolleisuus oli harvinaisen korkea. Esimerkiksi kuuluisa Irlannin nälänhätä (1845 -1852), surmasi väestöstä alle 12 %.

Katastrofiin ei ollut yhtä ainoaa syytä, vaan se oli tulos monista asioista, jotka vaikeuttivat peräkkäisistä katovuosista selviämistä.  Poikkeukselliset sääolot, nopeasti kerjäläislaumojen mukana leviät taudit, alkeellinen maatalous, jähmeä infrastruktuuri ja hidas tiedonkulku, jonka vuoksi vilja-avustukset tulivat hitaasti perille. Huono sää, joka upotti avustusta tuovia laivoja sekä maantieteellinen sijainti, jonka vuoksi Suomi oli lähes puolet vuodesta jäiden eristämä. Kylmien ilmojen vuoksi nälkävuosina kalansaaliit jäivät ennätyksellisen pieniksi. Marjoja ja riistaakaan ei ollut paljon. Samalla yllätyksellisten kovien sateiden takia muualla Euroopassa suolan kerääminen kävi vaikeaksi ja hinnat nousivat. Suolaus oli lähes ainoa säilömistapa ja nyt siihenkään ei ollut varaa, vaikka jotain säilöttävää olisi ollutkin. Valtaistuimella oli sairas kuningas Kaarle XI, joka ei jaksanut paneutua täysin valtakuntansa hoitoon.

Perusteellinen, monipuolinen ja mukaansatempaava tietokirja, jonka lukemiseen ei tarvitse aiempia tietoja historiasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti