3. heinäkuuta 2013

Ikuisesti yhdess@


Laurie Frankel



WSOY, 2013

Alkuteos: Goodbye for now

Suomentaja: Aila Herronen



Tarina kuolemasta, surusta, rakkaudesta ja internetistä.


Sam Elling on tietokonenero, jolla on vaikeuksia naisten kanssa. Hän työskentelee treffipalvelussa ohjelmoijana ja keksii rakkauden algoritmin, jolla asiakkaille löytyy nopeasti sielunkumppani. Vaikka algoritmi on nerokas, saa Sam huomata olevansa pian työtön. Treffipalvelu ei nimittäin tee rahaa, kun asiakkaat löytävät kumppanin ja sulkevat tilinsä. Potkujen antamaa iskua lievittää se, että omaa algoritmiään käyttäen Sam on löytänyt firman markkinointiosastolta itselleen tyttöystävän, Meredith Maxwellin, jonka kanssa Sam ehtii seurustella vain hetken ennen kun Meredithin rakas isoäiti kuolee. Lohduttaakseen tyttöystäväänsä Sam kehittää tietokoneohjelman, joka analysoi Meredithin ja tämän isoäidin sähköpostit niin tarkasti, että ohjelma osaa kirjoittaa sähköposteja, jotka kuulostavat aivan isoäiti Livvyltä. Ensijärkytyksen haihduttua Meredith ihastuu ohjelmaan ja alkaa kirjoitella sen kanssa. Näin hän voi kuvitella, että isoäiti onkin vain lomalla Floridassa, eikä suinkaan kuollut. Meredith myös pyytää Samia tekemään hänelle samanlaisen ohjelman videopuheluista. Vaikka haaste on teknisesti lähes mahdoton, paneutuu Sam tehtävään ja pian ohjelma onkin valmis. Vaikutelma on lähes aito. Jos ei tietäisi isoäiti Livvyä kuolleeksi, voisi kuvitella puhuvansa tämän kanssa.

Koska ohjelmointi osoittautuu toimivaksi aloittavat Sam, Meredith ja tämän serkku Dash yrityksen nimeltä Paluuposti. Siellä ihmiset saavat keskustella poismenneiden läheistensä - tai oikeammin heidän sähköisen jälkensä jättämän muiston- kanssa. Yritys menestyy hyvin, mutta Sam ei ollut osannut arvata, miltä tuntuu työskennellä jatkuvasti surevien ja kuoleman ympäröimänä. Hän ei ollut myöskään varautunut siihen, mitä reaktioita Paluuposti aiheuttaa ympäristössä. Herkälle ja lämminsydämiselle Meredithille kaikki on vielä raskaampaa. Ennen tarinan loppua Sam kokee raskaan menetyksen, joka antaa hänelle uutta perspektiiviä Paluupostin käyttöön.

”Ikuisesti yhdess@” on kiva kirja, mukavaa ja helposti sulavaa luettavaa. Kirjan henkilöt jäävät melko lailla yksiulotteisiksi. Tarinan pääpaino on mielikuvituksellisessa tilanteessa, joka syntyy ihmisten kyetessä kommunikoimaan kuolleiden muiston kanssa. Se nostaa esiin monia kysymyksiä siitä, kuinka käsittelemme surua ja kuolemaa. Mieleen jää nimenomaan Paluupostin idea. Haluaisinko itse kommunikoida näin kuolleiden läheisten kanssa? (En!) Haluaisinko, että kuolemani jälkeen joku analysoisi kaiken, mitä olen verkossa tehnyt ja muodostaisi siitä muiston minusta? (En todellakaan!!!) Mitkä tavat surra ovat sallittuja?  Itse kirja ja sen henkilöt eivät ole kovin mieleenpainuvia. Tarina on kuitenkin perussävyltään toiveikas ja kepeä, eikä vello surussa. Frankel kirjoittaa hyvin, mutta teksti on paikoin hieman sekavaa johtuen ehkä siitä, että mukaan on otettu paljon aiheita ja ihmisiä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti